Tänä kesänä on naisten maajoukkueen vuoro menestyä, sanoo Dionne Pounds

Dionne Pounds vaihtoi täksi kaudeksi HoNsUsta Catziin ja samalla uudenlaiseen rooliin. Nyt Lappeenrannan Catzin huikea kausi huipentuu finaaleihin, joissa vastaan asettuu Äänekosken Huima. Pounds odottaa innolla myös ensi kesän maajoukkuepelejä – ja sen mahdollisesti poikimia ulkomaantarjouksia.

Kauden kruunu vielä saamatta

Catz pelaa huikeaa kautta. Tammikuussa joukkue voitti Suomen cupin kultaa. Koko runkosarjassa Catzille koitui vain yksi tappio, mikä oikeutti joukkueen runkosarjan piikkipaikkaan. Kohta Catzin huima kausi saa arvoisensa päätöksen, sillä joukkue pelaa naisten mestaruussarjan loppuotteluissa Äänekosken Huimaa vastaan.
  Viime syksynä kissalaumaan liittyi uusi jäsen, Dionne Pounds. Viimeiset kaksi kautta HoNsUn tulivoimasta vastannut Pounds on yksi parhaimmista suomalaispelaajista koko sarjassa. Hän on syystäkin tyytyväinen joukkueen menestykseen. Silti kirkkain kruunu odottaa vielä ottajaansa.
  - Meiltä puuttuu vielä viimeinen tavoite. Jos voitamme mestaruuden, voin sanoa kauden menneen kyllä todella mallikkaasti, Pounds sanoo.
  Catz on herätellyt Lappeenrannassa kunnon korisbuumia. Jo Pyynikillä joukkuetta kannustamassa oli bussillinen äänekkäitä kannattajia.
  - Meidän fanit ovat olleet tosi hyvin mukana koko kauden. Uskon, että halli tulee täyteen ja metakka on sen mukainen. Kotisalissa on ollut ihana pelata koko kauden ajan.

Uuteen kaupunkiin...

Dionne Pounds pelasi kaksi edellistä kautta HoNsUssa. Viime kauden tilastorivi on komeaa luettavaa: 23,6 pistettä, 6,6 levypalloa ja 3,6 syöttöä. Poundsin ura on saanut uudenlaista vauhtia Lappeenrannan menestyksekkäässä joukkueessa. Kun liikuntatieteiden opinnot  Jyväskylän yliopistossa jäivät taakse, Poundsilla oli edessä uuden osoitteen etsiminen.
  - Lappeenranta tuntui henkilökohtaisesti parhaalta vaihtoehdolta. Kun koulua ei ollut enää, halusin vahvasti ryhtyä ammattilaiseksi. Ensimmäinen vaihtoehtoni oli lähteä ulkomaille, mutten saanut tarjousta, johon olisin ollut itse tyytyväinen.
  Sen jälkeen hän alkoi pohtia Suomen vaihtoehtoja.
  - Peli-Karhut oli tietysti yksi vahva vaihtoehto, koska olisin päässyt kotikaupunkiin takaisin. Catzilta tuli kuitenkin hyvä tarjous. Tiesin entuudestaan Vilman [Kesänen] ja Hannan [Vapamaa] maajoukkueajoilta ja olimme ystävystyneet siellä, Pounds kertoo perusteistaan.
  Pounds on sopeutunut hyvin uuteen ympäristöön. Puheessa voi kuulla vilahtelevan toisinaan jokusen murresanankin.
  - Muiden muassa Lotta Aaltonen tuli pelaamaan ensimmäistä kauttaan Catziin. Kun meillä on muitakin uusia, on ollut vähän helpompi aloittaa. Kaikki tulevat joukkueessa toimeen.
  Yksi kaupungin eduista on miesten edustusjoukkue Korisliigassa. LrNMKY onkin tällä kaudella tarjonnut laadukasta koripalloa nähtäväksi, sillä joukkue pelaa puolivälieriä Bisonsia vastaan.
  - Kun miehet pelaavat tällä paikkakunnalla Korisliigaa Namikassa, olen päässyt seuraamaan myös miesten korista. Kun KTP kävi pelaamassa, pääsin näkemään veljenkin pelejä. Tästä on lyhyempi matka poiketa Kotkaankin, Pounds kertoo.
  Myös Catzin ansiokas taustaryhmä on antanut hyvät mahdollisuudet pelata ja harjoitella.
  - Täällä ihmisille on väliä sillä, miten me pelaamme ja he haluavat meidän menestyvän. Pääsemme joka päivä kahdesti harjoittelemaan joukkueen kanssa. Fysiikka- ja nopeusharjoitukset ovat olleet meneillään koko kauden, hän kiittelee.

… ja uuteen rooliin

Viime kauden 23,6 pistettä per ottelu on pienentynyt 15 pisteen keskiarvoon. Rooli on muuttunut. Viime kaudella Dionne Poundsin harteilla painoi vastuu pisteidenteosta. Nyt joukkueessa on useampi maajoukkuetason nainen ja vahvistuksia kuten Aleksandria Andersonin, Jelena Reshetko ja Kirby Copeland.
  - Alkukaudesta minulla oli hankaluuksia, koska jouduin aivan erilaiseen rooliin. Jouduin koko alkukauden miettimään, miten voisin hyödyntää pelaamistani pallottomana. Toisaalta minulla ei ole ollut niin kovia paineita. Vaikka pelaisin vähän huonommin, joukkue voi voittaa laajan materiaalimme ansiosta, Pounds sanoo.
  Vastuun kaventuminen on helpottanut, mutta myös opettanut Poundsia.
  - Viime vuosina HoNsUssa minun oli pakko pelata aina omalla tasollani, koska olin niin suuri osa joukkueemme peliä. Tällä kaudella en ole ollut niin vahvasti esillä kuin viime kaudella. Tämä on ollut opettavainen vuosi, koska olen pystynyt parantamaan pelaamistani pallottomana.
  - HoNsUssa kehityin hyökkäyspelaajana ja opin samalla luomaan muille heittopaikkoja. Tänä vuonna olen oppinut, miten hyödyttää joukkuekavereita pallottomana, hän summaa.

Miesten maajoukkueesta mallia

Viime kesän lopuksi miesten maajoukkue teki liki pitäen historiaa, kun se raivasi tiensä EM-kisoihin Liettuaan. Susijengi kirjattiin lopulta 12 parhaan joukkoon ja koris nousi kotimaassa kahvihuoneiden esityslistoille.
  Naisten maajoukkue voitti valmistavat ottelut neljä seitsemästä, mutta neljästä karsintaottelusta voitto irtosi vain ensimmäisestä. Tappiot olivat kuitenkin niukkoja. Dionne Pounds uskoo, että ensi kesän maajoukkue motivoituu entisestään ja taistelee tosissaan menestyksen eteen.
  - Miesten maajoukkue antoi viime kesänä pohjan sille, että hyvällä työllä ja taistelulla pääsee pitkälle. En sano, ettemmekö olisi taistelleet viime kesänäkin. Jos vähän paremmin vielä taistelisimme, voimme päästä pitkälle. Toivottavasti uusi valmennusjoukko tuo uusia kuvioita mukanaan. Haluamme varmasti kaikki näyttää, että naisetkin pääsevät kisoihin, hän valaa uskoa.
  - Paikka EM-kisoissa jäi ihan pikku asioista kiinni. Mutta pikku hiljaa hyvä tulee.
  Ensi kaudella maajoukkueen ottaakin komentoonsa Anton Mirobylov. Pounds odottaa innokkaasti ja luottavaisesti tulevan valmennusjohdon ratkaisuja.
  - On ihan hauskaa, kun ei vielä tiedä, mitä on tulossa. Valmentajat varmasti tietävät suurin piirtein meidän pelaajien vahvuudet ja heikkoudet. He ovat miettineet, millä pelityylillä olisimme vahvimpia. Anton teki juniorimaajoukkueiden kanssa hyvää työtä, joten luotan häneen täysin, Pounds sanoo.
  Monille pelaajille ja niin ikään Poundsille maajoukkue on tarjonnut hyvän tilaisuuden tarkastella omaa pelaamisen tasoa ja samalla hauskan ja muistorikkaan kesän.
  - Maajoukkuekokemukset ovat olleet minulle aina tosi kivoja. Maajoukkueessa saa kuitenkin pelata kotimaan parhaiden kanssa muiden maiden parhaita vastaan. Samalla näkee, millä tasolla on itse pelillisesti ja mitä pitää kehittää, hän kuvailee.

Jotain urheilua

Koripallolegenda Larry Poundsin kolme lasta, Michael, Dionne ja Anissa, pelaavat kaikki pääsarjatason koripalloa. Anissan kausi keskeytyi jo ennen Peli-Karhujen pelien päättymistä, mutta Dionne pelaa finaaleissa ja Michael KTP:n riveissä puolivälierissä.
  - Olen äitin odottaessa minua jo istunut mukana korismatseissa. Alkuun harrastin voimistelua ja telinevoimistelua ennen kuin vasta seitsemänvuotiaana aloitin koripallon, Dionne Pounds kertoo lajin pariin tulemisestaan.
  Koripalloa ei tuputettu kotoa päin, mutta liikunta on ollut aina olennainen osa Poundsin perheen elämää.
  - Iskä sanoi, että koripalloa ei ole pakko harrastaa, mutta jotain liikuntaa oli harrastettava. Kaikille jäi lopulta koris käteen.

Televisiosta ja maajoukkuekentiltä näkyvyyttä

Koripallo on Suomessa suosittu laji. Jeb Ivey harmitteli koripallon aliarvostettua asemaa suomalaisessa urheilukulttuurissa. Miesten Korisliigaa näkyy viikottain UrhoTV:llä. Naisten sm-sarja on silti monille tuntematonta maaperää. Kaikki lähtee näkyvyydestä.
  - Ehkä pitäisi olla taustalla porukkaa, joka taistelisi naisten sm-koriksen näkyvyyden puolesta. Tiedän, että liitossa muutama sellainenkin ihminen on.
  Hätiin hän kutsuu muun muassa UrhoTV:tä. Naisten sm-sarjaa näytetään harvemmin, vaikka taistelu on tiivistä ja peli tasokasta.
  - Esimerkiksi UrhoTV voisi näyttää enemmän naistenkin pelejä. Miesten pelejä näytetään enemmän, mikä on sekin plussaa korikselle. Mutta esimerkiksi kerran kuukaudessa voisi näyttää naisten sm-sarjaakin.
  Eteenpäin ollaan hiljalleen menossa. Äänekosken ja Lappeenrannan kaltaisilla paikkakunnilla naisten koris vetää katsomoihin hyvin väkeä. Ja samalla mallilla on asia myös Poundsin kotikaupungissa Kotkassa.
  - Arvostus on mennyt eteenpäin, mutta täyspäiväisiä työntekijöitä näkyvyyden eteen tarvittaisiin. Miesten maajoukkueen menestys nostatti hieman Korisliigan suosiota ja näytti, että koripallo on Suomessa suosittu laji, hän kuitenkin painottaa.